Ruokapohdintaa

Pääsiäisen ruokapöytään kuuluu perinteisesti lammas. Omassa keittiössä se kuitenkin on varsin vieras ruoka-aine. Muistan lapsuudenkodin lammasruokakokeilujen jääneen tasolle: "Maistan ihan pikkiriikkisen, vaikka haiseekin niin pahalle." Sittemmin työpaikkalounaalla on tullut vastaan lammaspullia lihapullien sijasta. Ei, ne eivät olleet minun makuuni. Sen sijaan kreikkalaisen ravintolan tekemä lammasruoka on jotain sellaista, mikä on vasta aikuisiällä muuttanut käsitystäni lampaasta lihana. Myönnettäköön, että tuota annosta en montaa kertaa ole tilannut, mutta ymmärrän kuitenkin paremmin lampaan lihan ystäviä.

Tuossa taannoin kokeilin jauhelihamurekkeen tekoa jonkin mainoslehtisen reseptin mukaisesti. Kätkin murekkeen sisään vuohenjuustoa, aprikoosia ja maustin koko jutun rosmariinilla. Tottelin maustamisessa muutenkin täysin ohjetta, mutta jotain huomasin kaipaavani. Aprikoosi tuntui varsin makealta, ehkä liikaakin. Tai sitten kaipailin vain herkullista kastiketta murekkeen rinnalle. Tutut tietävät, etten ole lainkaan kastikkeiden perään. Mutta tässä jokin aika sitten söin lounasravintolassa herkullista sienikastiketta murekkeen seurana ja hämmästyin jopa itse omaa positiivista reaktiotani kastiketta kohtaan. Olisiko kenelläkään takuuvarmaa sienikastikereseptiä? Sienet eivät aiemmin ole olleet juurikaan käytössä ruokavaliossani, mutta ehkäpä tässä innostun asiasta.